Rakentaminen 2050: Huomisen Euroopan rakentaminen tänään

Rakennusalan sidosryhmät pyytävät Euroopan komissiota edistämään nykyisen tilanteen mukaista rakennuspolitiikkaa ja jatkamaan Rakennus 2020 -strategian pilareita.

Alakohtaisen aloitteen ”Rakentaminen 2050: rakentaa huomisen Eurooppaa tänään” käynnisti kesäkuussa 2019 17 suurta eurooppalaista rakennusalan edustajaa, mukaan lukien European Construction Industry Federation (FIEC), European Federation of Building and Woodworkers (EFBWW) ja  European Builders Confederation (EBC) – rakennussuunnitelmahankkeeseen osallistuvat kolme alakohtaista eurooppalaista organisaatiota – liittyi myöhemmin vielä 33 organisaatiota ja kehotti Euroopan komissiota vahvistamaan rakennusasemaa luomalla uuden näkemyksen rakennetulle ympäristölle

Ehdotuksella edistetään parempaa teollisuutta koskevaa eurooppalaista liittoa ja kehotetaan EU: n toimielimiä luomaan mukautuvat poliittiset puitteet kehittyvän rakennusalan ekosysteemin ja sen muutoksen käsittelemiseksi päivittämällä Rakentaminen 2020 -aloitetta. Lisäksi se vakuuttaa jäsenvaltiot varmistamaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan. rakennettua ympäristöä koskevan johdonmukaisen politiikan ja lainsäädännön parantamiseksi Euroopan tasolla.

40 tärkeimpien rakennusteollisuusyhdistysten edustajat tapasivat 19. helmikuuta Brysselissä keskustellakseen ”Construction 2050 Alliance: Building tulevaisuuden Euroopasta tänään” ja keskustella siitä, kuinka lisätä tietoisuutta alan poliittisesta merkityksestä. Nämä tärkeimmät rakennusprosessiin osallistuvat EU: n toimijat ehdottavat uutta kehystä, joka perustuu muun muassa nykyisen ”Rakentaminen 2020” -aloitteen tuloksiin seuraavien periaatteiden mukaisesti:

  • Erityinen kohdennettu lähestymistapa rakentamiseen, koska ala on eri arvoketjujen tienhaarassa ja sen ainutlaatuisuus vaatii ainutlaatuisen lähestymistavan.
  • Mukautuva poliittinen kehys muuttuvan rakennusalan ekosysteemin ja teollisuuden muutoksen huomioon ottamiseksi.
  • Kokonaisvaltainen lähestymistapa päätöksentekoon johdonmukaisten ja tasapainoisten politiikkojen ja lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi.
  • Vahva kumppanuus eurooppalaisten instituutioiden, jäsenvaltioiden ja rakennusalan työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien välillä alan muutoksen ohjaamiseksi sopivimpien toimintatapojen ja välineiden avulla.
Rakentaminen 2050 -ehdotukset

Lisäksi rakennusalan sidosryhmät uskovat, että nykyistä Rakennus 2020 -aloitetta tulisi tarkistaa, jotta sen tavoitteet saavutetaan täysin: tukea rakennusalaa sen sopeutumisessa tuleviin keskeisiin haasteisiin ja edistää alan kestävää kilpailukykyä. Siksi he tekivät seitsemän ehdotusta:

  1. Luodaan Euroopan komissiossa yksi poliittinen vastuu rakennetusta ympäristöstä Euroopassa ja varmistettava, että kaikki asiaan liittyvät pääosastot ovat mukana tulevissa rakennuspoliittisissa aloitteissa.
  2. Perustetaan kumppanuuskehys, jossa tärkeimmät rakennusalan työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, EU: n toimielimet ja jäsenvaltiot kokoontuvat keskustelemaan tärkeimmistä haasteista, kehittämään yhdessä painopistealueita, strategioita ja kohdennettuja toimia niiden ratkaisemiseksi.
  3. Temaattisten ryhmien olisi heijastettava kaikkien toimijoiden yhdessä määrittelemiä haasteita ja painopisteitä.
  4. Luo työohjelmat eri aihepiiriryhmille painottamaan prioriteetteja ja kohdennettuja toimia selkeillä aikatauluilla ja vastaavilla vastuulla, jotka kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät määrittelevät yhdessä.
  5. Perustetaan horisontaalinen ohjauskomitea, joka koostuu kaikista asiaankuuluvista toimijoista varmistaakseen johdonmukaisuuden eri temaattisten ryhmien aloitteiden välillä.
  6. Kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden olisi osallistuttava asianmukaisesti päätöksentekoon, joka koskee tutkimuksia, poliittisia painopisteitä ja kohdennettuja toimia.
  7. Laaditaan yhdessä etenemissuunnitelmat, käyttöönotto- ja levityssuunnitelmat aloitteille, joilla lisätään niiden poliittista näkyvyyttä ja rakennusalan toimijoiden omaksumista kaikilla tasoilla.
Rakentaminen katse eteenpäin

Rakentaminen on keskeinen osa Euroopan talouskasvua ja yksi tärkeimmistä työllisyyden lähteistä – tietojen mukaan se tuottaa 9% bruttokansantuotteesta (BKT) ja tarjoaa 18 miljoonaa suoraa työpaikkaa; Tämä huomauttaa, että on tärkeää sopeutua alaan työmarkkinoiden ja kestävien tarpeiden mukaan.

Jos katsomme tulevaisuuteen, odotetaan, että noin 75% Euroopan väestöstä asuu kaupunkialueilla tai älykkäissä kaupungeissa, joissa on energiatehokasta ja helposti saavutettavissa olevaa rakennusta, jotka parantavat elämänlaatua ja vaativat rakennusten kunnostamista. Suuri mukavuus liittyy käsi kädessä digitaalitekniikan kanssa, joka auttaa varmistamaan rakennusten elinkaaren ja integroimaan uusia kestävämpiä materiaaleja. Tämä skenaario korostaa tarvetta määritellä uusi rakennusala, jossa ammattilaisten taidot vastaavat uuden elinympäristön vaatimuksia.

Nykyään rakennusalan ekosysteemi asettaa yhteistyöhön perustuvan työskentelytavan, jossa kaikkien osallistujien yhteistyö tai riippuvuus on avainasemassa. Tämän toimintatavan helpottamiseksi on ensiarvoisen tärkeää edistää digitalisointia välineenä toimijoiden välisen viestinnän edistämiseksi. Tämä haaste yhdessä muiden Rakennus 2050 -aloitteessa määriteltyjen kanssa edustaa uutta rakennettua ympäristöä, joka vaatii:

  • Lisää, parempia ja turvallisempia työpaikkoja, jotka voisivat houkutella uusia ammattitaitoisia työntekijöitä: Koska ikääntyvät ikääntyneet ikääntyvät eläkkeelle ja ala ei ole houkutteleva nuorten ihmisille, rakennusalalla on edessään huomattava työvoimapula. Samanaikaisesti rakennusalan työntekijöiden on jatkuvasti mukautettava kykyjään ja osaamistaan ​​uuteen kehitykseen, kuten esimerkiksi digitalisaatio, kiertotalous ja energiatehokkuus.
    • Mahdollinen hyöty: Investoimalla elinikäiseen oppimiseen, parempiin työoloihin ja sosiaaliseen suojeluun, terveellisempään ja turvallisempaan työympäristöön sekä urakehitysmahdollisuuksien parempaan edistämiseen rakennusala voi houkutella päteviä työntekijöitä ja uusia kykyjä. Nykyisen osaamisvajeen korjaaminen ja tulevien taitotarpeiden ennakointi rakennusalalla tarkoittaa, että tarjotaan enemmän, parempia ja turvallisempia työpaikkoja Euroopan kansalaisille.
  • Hiilen vähentäminen, joka myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastomuutokseen: Rakennusten osuus energiankulutuksesta on noin 40% ja hiilidioksidipäästöjen 36%. Siksi ne tarjoavat loistavan mahdollisuuden energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Tätä varten on lisättävä kestävien rakennusten kysyntää markkinoilla ja omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa saneerauksessa. Lisäksi kestävät rakennusalan tuotteet, uusiutuvien energialähteiden ratkaisut, älykkäät laitteet ja hallintajärjestelmät voivat kaikki myötävaikuttaa tulevaisuuden vähähiiliseen talouteen.
    • Mahdollinen hyöty: Globaalissa ilmastomuutoksen torjunnassa rakennusalalla voi olla tärkeä rooli oikeudenmukaisessa siirtymisessä kohti Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteita. Itse asiassa korkeammat remonttimäärät johtavat kasvihuonekaasujen vähenemiseen alhaisemman energiankulutuksen seurauksena. Lisäksi rakennusmateriaalien tuotantoprosessien parantaminen ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttö vähentävät sulautettujen hiilidioksidipäästöjen määrää. Lopuksi kokonaisvaltaisen lähestymistavan olemassa olevien rakennusten kunnostamiseen odotetaan parantavan olemassa olevan rakennuskannan kestävyyttä ja edistävän yhteiskunnan ja ympäristön kestävyyttä.
  • Kestävä teollisuus, jolla vähennetään rakennus- ja purkujätettä, ja kehitetään perspektiivistä kiertotaloutta: Rakentaminen ja siihen liittyvät sektorit vastaavat noin puolet maailmanlaajuisesti louhittavista materiaaleista, kun taas rakennus- ja purkujätteet muodostavat noin 25–30% jätteiden tuotannosta. EU. Kiertotalouden näkökulmasta ala tarjoaa hyvät mahdollisuudet resurssitehokkuuden parantamiseen sekä materiaalien kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Kierrätettyjen materiaalien ja uudelleenkäytettyjen tuotteiden nykyiset markkinat ovat kuitenkin kaukana vahvista johtuen epävarmuudesta laadusta ja johdonmukaisuudesta (ts. Suorituskykytasoista) ja primaaristen ja toissijaisten raaka-aineiden / uusien ja uudelleenkäytettyjen tuotteiden hintaeroista johtuen.
    • Mahdollinen hyöty: Kierrätys ajattelun asettaminen rakennusalan ytimelle lisää kierrätysmateriaalien ja uudelleen käytettyjen tuotteiden markkinoille pääsyä. Lisäksi se tukisi innovatiivisten materiaalien laajempaa käyttöä ja rakennusten elinkaarisuunnittelua, tekemällä niistä sopivia rakennusten purkamiseen, jotta voidaan käyttää tuotteita uudelleen ja materiaalien parempi kierrätettävyys.
  • Digitaalimuutos innovatiivisemmalla sektorilla sitoutumisen ansiosta tutkimukselle ja teknologialle: Teollisuus on digitaalisen muutoksen partaalla, joka muuttaa vallitsevan tilan ikuisesti. Tätä muutosta on kuitenkin ohjattava optimaalisella tavalla, jotta voidaan varmistaa, että se tuo lisäarvoa koko alalle eikä jätä ketään toimijaa jäljessä.
    • Mahdollinen hyöty: Rakennusalan digitalisoinnilla on suuri potentiaali lisätä tuottavuutta, vähentää rakennuskustannuksia, lievittää raskaita ja fyysisiä tehtäviä, helpottaa kunnostusta ja ylläpitoa parantamalla tiedonkeruua ja analysointia, lisätä materiaalien jäljitettävyyttä tulevaa uudelleenkäyttöä varten ja kierrätys. Tämä tarkoittaisi myös terveellisempiä, tyytyväisempiä ja tietoisempia omistajia ja matkustajia.
  • Tutkimus ja innovaatiot: Innovatiiviset liiketoimintamallit, uudet materiaalit, digitaalinen yhteistyö, ulkopuolinen valmistus ovat vain muutamia esimerkkejä rakennusalan monista innovatiivisista ratkaisuista. Innovaatioiden käyttöönotto ja T & K-investoinnit ovat kuitenkin alhaisemmat kuin millään muulla alalla. Haasteena on lisätä tutkimuksen ja innovaatioiden lisäämistä ja luoda oikeat puitteet rakennusyrityksille ottaa käyttöön ja integroida uutta tekniikkaa prosesseihinsa ja päivittäiseen toimintaansa – muuttaa siten liiketoimintaansa.
    • Mahdollinen hyöty: Politiikat ja tuetut aloitteet, joiden tarkoituksena on helpottaa innovaatioiden integrointia ja lisätä tutkimus- ja kehitysinvestointeja, edistäisivät nykyaikaisten rakennusmenetelmien leviämistä ja digitaalitekniikan käyttöä laajemmassa mittakaavassa.
  • Infrastruktuurin ylläpito ja investoinnit: Julkinen infrastruktuuri Euroopassa ikääntyy ja vaatii ylläpitoa ja parantamista. Samanaikaisesti markkinat vaativat uusia infrastruktuureja kansallisten liikenne-, energia- ja digitaalisten infrastruktuurien yhdistämiseksi toisiinsa. Tätä taustaa vasten tarvitaan julkisten ja yksityisten pääkaupunkien yhdistelmää uusien rakennusten ja olemassa olevan infrastruktuurin ylläpidon rahoittamiseksi, mikä olisi kaiken kaikkiaan halvempaa kuin investoinnin puuttuminen.
    • Mahdollinen hyöty: Olemassa olevien infrastruktuurien ylläpito ja uusien infrastruktuurien rakentaminen parantavat liikkuvuutta Euroopassa ja EU: n kansalaisten turvallisuutta. Lisäksi olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitäminen ja uuden rakentaminen auttavat vähentämään liikenteen ympäristövaikutuksia ja matkakustannuksia. Lopuksi, ilmastonkestävä ja kestävä infrastruktuuri suojelee kansalaisia ​​ja tekee EU: sta kilpailukykyisemmän kansainvälisellä tasolla.
  • Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen EU: n ja kansainvälisellä tasolla: Rakennusalalla sääntöjen puuttuminen ja virheellinen tulkinta ovat johtaneet pimeän työn, sosiaalisten petosten / väärinkäytösten ja väärän itsenäisen ammatinharjoittamisen kaltaisiin käytäntöihin. Nämä ilmiöt luovat epäreilua kilpailua rakennusyrityksille ja epäoikeudenmukaista kohtelua työntekijöille. Lisäksi Euroopan rakennusmarkkinat ovat houkutelleet kolmansien maiden yrityksiä ja työntekijöitä. On erittäin tärkeää, että nämä toimijat kunnioittavat kaikkia sovellettavia EU: n sääntöjä ja avaavat markkinoitaan vastavuoroisesti myös eurooppalaisille yrityksille.
    • Mahdollinen hyöty: Näihin haasteisiin vastaaminen muun muassa julkisia hankintoja ja valtiontukea koskevan lainsäädännön avulla tarkoittaa yhdenvertaisten toimintaedellytysten varmistamista EU: n ja kansainvälisellä tasolla. Tämä loisi oikeudenmukaisemmat ja kilpailukykyisemmät olosuhteet EU: n rakennusalan ekosysteemin yrityksille ja oikeudenmukaisemmat ehdot rakennustyöntekijöille.
  • Kaupunkikehitys ja kaupungit: Vuoteen 2050 mennessä kaupungit ovat entistä älykkäämpiä: kaupunkien asiaankuuluvat alat (tehokkaat rakennukset, uusiutuvan energian toimitus, sähkökuljetus, kestävä julkinen infrastruktuuri, kauppa, teollisuus ja julkiset laitokset) yhdistetään toisiinsa integroitu suunnittelu ja uudet tekniikat. Rakennusalalla on haaste integroitua täysin älykkäämpään kaupunkikehitykseen ja -hallintaan.
    • Mahdolliset hyödyt: Rakennusalan parempi integrointi kaupunkien ulottuvuuteen takaisi älykkäämmän kaupunkikehityksen. Tällä olisi ensiarvoisen tärkeä merkitys paitsi tavaroiden ja ihmisten paremman liikkuvuuden saavuttamisessa, myös Euroopan kansalaisten kohtuuhintaisen asumisen varmistamisessa.
Kuinka vastata rakentamisen haasteisiin?

Rakennusalan sidosryhmille rakennusalan ainutlaatuiset olosuhteet oikeuttavat asianmukaisesti kohdistetun lähestymistavan. Lisäksi ne puoltavat mukautettavan poliittisen kehyksen tarvetta siirtyäkseen klassisesta rakentamisen arvoketjusta yhteistyöhön perustuvaan ekosysteemiin kokonaisvaltaisen päätöksenteon avulla ja vahvan kumppanuuden avulla EU: n instituutioiden, jäsenvaltioiden ja rakennusalan työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien välillä.

Lataa koko asiakirja seuraavasta linkistä (englanniksi)